lauantai 25. heinäkuuta 2015

Jenkkihymyn metsästysretki

Mä kävin torstaina vähän valkasemassa mun hymyä. Mutsi on jo pitkään valitellu kun mun henki haisee kuulemma siltä et mun suussa olis kuolleita katurottia, niin ehkä nyt sit oli aikakin käydä hammaslääkärissä.



Mutsi pakkas mut autoon mun omalle kunkkupaikalle (joskus oon kuullu jonkun väittävän sitä etupenkiksi tai pelkääjän paikaksi) ja ajettiin siis ihan tuhottoman kauan, ainakin kymmenen tuntia toiselle puolelle Vantaata Eläinsairaala Aistiin, jonne mutsi oli varannu mulle ajan. Siellä odotushuoneessa oli ihan hirveesti kaikkia herkullisia hyväpyllysten tytsyjen tuoksuja mut ei kuulemma ollu kiva juttu mutsin mielestä et haistelen vaan koko ajan lattiaa... Sit sinne tuli ihan hurjasti pieniä pilkullisia penskoja, siis niitä oli niin paljon että tassut loppu kesken! Ja ne huusi! Mä yritin anella niiltä et olis hiljaa, mut ei ne kuunnellu. Sit onneks päästiinkin toiseen huoneeseen.

Siellä huoneessa oli joku pahaenteinen tyyppi, joka laitto jonkun tosi kylmän metallijutun mun rintaan ja kuunteli sieltä mun tulisen sydämen sykettä. Sit se ryökäle laitto jotain kamalaa ainetta mun pyllyyn, ja se muuten sattu kovasti ja saatoin vähän kiljaistakin, eihän nyt näin hienon herran perään saa mitään ihme neuloja pistellä! Joku roti! Mutsi laski mut alas ja sit alkokin pikku hiljaa tuntua vähän hassulta... Ja sit mä ajattelin et mä käyn vähän tähän lattialle makoilemaan ja sit tulikin ihan pimeetä

. . . . .


Mä heräsin muutaman tunnin päästä ja en varmaan ikinä oo nukkunu niin makoisasti ku sillon! Hampaat tuntu hassuilta, ne oli ihan vitivalkoset kun katoin peilistä. Hoitaja oli laittanu mulle katu-uskottavan siteen tassuun, kun siinä oli kuulemma ollu nesteytystippa mun operaation aikana. Mä en viel tiiä onks nää kaljut läntit mun tassuissa kovat vai nössöt jäljet. Aina voin tietty koittaa likoille sanoo et olin katutappelussa ja se toinen rakki pääs vähän käsiksi, mut mä voitin sen silti. Kyl sillä stoorilla ihan varmasti saa nartun!

Mulla meni monta tuntia ennen ku heräsin ihan kunnolla unilta ja oli aika villiä ku tassut meni eri suuntaan ku mä halusin. Mut sit onneksi mutsi oli ostanu mulle uuden vinkuköyden, mikä on ihan paras lelu ikinä vaikka se onkin pinkki! Mutsi sano, et nyt pitäis alkaa pesee hampaita päivittäin, mut mä en oo viel suostunu siihen juttuun. Tuntuu tyhmältä mun hampaissa. Mut nyt ainakin on valkonen hurmurihymy taas takaisin ja ruoka maistuu paremmalta kun purukalusto on kunnossa. Valtakunnassa  siis jälleen kaikki hyvin!